Oikikseen hakevan opas 2026: Kaikki mitä sinun tulee tietää hakemisesta ja opiskelusta

1. Johdanto: Matka juristiksi alkaa tästä

Oikeustieteellinen koulutus on yksi arvostetuimmista ja monipuolisimmista väylistä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Se ei ole pelkkää lakipykälien ulkoa opettelua, vaan se antaa valmiudet monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen, analyyttiseen ajatteluun ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

Kun saat opiskelupaikan, sinulle myönnetään suoraan oikeus suorittaa kaksi tutkintoa: alempi korkeakoulututkinto eli oikeusnotaari (ON, 180 op) ja ylempi korkeakoulututkinto eli oikeustieteen maisteri (OTM, 120 op). Tämä kokonaisuus on perusta juridisen alan asiantuntijatehtävissä toimimiselle.

2. Hakukohteet ja aloituspaikat vuonna 2026

Vuonna 2026 oikeustieteellisen alan valintayhteistyössä on mukana viisi yliopistoa. Hakukohteita on yhteensä kahdeksan: viisi suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä. Huomioithan, että hakija asetetaan automaattisesti sijoittelussa korkeimmalle mahdolliselle hakutoiveelleen, johon hänen pisteensä riittävät.

Asiantuntijan huomio: Vaasassa on kaksi erillistä linjaa: suomenkielisille hakijoille suunnattu ja ruotsinkielisille suunnattu linja. Varmista, että haet oikeaan kieliryhmään Opintopolussa.

3. Hakukelpoisuus ja kielitaitovaatimukset

Voit hakea oikeustieteelliseen, jos olet suorittanut tai suoritat hakukeväänä jonkin seuraavista:

• Suomalainen ylioppilastutkinto.
• IB-, EB-, RP/DIA- tai AICE-tutkinto.
• Ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto.
• Ulkomainen koulutus, joka antaa hakukelpoisuuden vastaaviin opintoihin kyseisessä maassa.
• Suomessa myönnetty opiskeluoikeus yliopistotutkintoon tai suoritettu korkeakoulututkinto.

Erityistilanteet:

• Pakolaisasemassa olevat: Jos et voi todistaa kelpoisuuttasi asiakirjoin, voit tulla kutsutuksi valintakokeeseen turvapaikkapäätöksen tai oleskeluluvan perusteella. Toimita kopio päätöksestä suoraan yliopiston hakijapalveluihin.
• Erivapaus: Voidaan myöntää, jos hakijalla katsotaan olevan muutoin riittävät tiedot opintoihin. Huom! Erivapausmenettelyä ei voi käyttää haettaessa Helsingin yliopistoon, Itä-Suomen yliopistoon tai Åbo Akademiin.

Suomen kielen taidon osoittaminen: Kielitaito on osoitettava hakuaikana. Todistusvalinnassa pelkkä vähimmäisvaatimus ei yleensä riitä paikkaan, vaikka se riittää hakukelpoisuuteen.

• Ylioppilastutkinto (YO): Äidinkielen (suomi) koe vähintään arvosanalla approbatur (A).
• Toinen kotimainen kieli: Pitkä oppimäärä vähintään eximia cum laude approbatur (E) tai keskipitkä oppimäärä laudatur (L).
• EB-tutkinto: Suomi L1 tai L2 hyväksytysti (ennen 2021 väh. 4.00; vuonna 2021 tai sen jälkeen väh. 5.00). Suomi ONL vähintään 8.00.
• YKI-tutkinto: Keskitason tutkinnon kaikki osakokeet suoritettu taitotasolla 4.

4. Hakemisen aikataulu ja prosessi (Kevät 2026)

Haku tapahtuu osoitteessa Opintopolku.fi. Ole tarkkana kellonaikojen kanssa – myöhästyneitä hakemuksia tai liitteitä ei hyväksytä.

• 10.3.2026 (klo 8.00) – 24.3.2026 (klo 15.00): Hakuaika yhteishaussa.
• 31.3.2026 (klo 15.00): Liitteiden toimituksen takaraja (esim. ammatilliset tutkinnot ennen vuotta 2018, IB-predicted grades, yksilöllisten järjestelyjen hakemukset).
• 1.6.2026 (klo 9.00): Valintakokeen ennakkomateriaalin julkaisu.
• 4.6.2026 (klo 14.00–18.00): Valintakoe G.

Asiantuntijan vinkki: Älä jätä hakemuksen jättämistä viimeiseen tuntiin. Järjestelmän ruuhkautuminen ei ole peruste myöhästymisen hyväksymiselle.

5. Kaksi tietä sisään: Todistusvalinta ja valintakoe

Hakija huomioidaan automaattisesti kummassakin valintatavassa, jos hän täyttää kriteerit. Valinta etenee ensin todistusvalinnan kautta.

Todistusvalinta

Todistusvalinnassa otetaan huomioon vain ensikertalaiset hakijat. Pisteet lasketaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella.

• Pisteytys: Äidinkieli + 4 muuta parhaat pisteet antavaa ainetta. Maksimipisteet ovat 149,9.
• Tasapistesäännöt: Jos useilla hakijoilla on samat pisteet, paremmuus ratkaistaan järjestyksessä: 1. Äidinkieli, 2. Matematiikka, 3. Paras pitkä kieli, 4. Paras ainereaali, 5. Muu paras kieli.

Valintakoevalinta (Valintakoe G)

Valintakoe on avoin kaikille hakukelpoisille (myös muille kuin ensikertalaisille).

• Rakenne: Koe koostuu yhteisestä osiosta ja oikeustieteen eriytyvästä osiosta. Yhteinen osio on suoritettava ensin.
• Kriittinen ohje: Koe suoritetaan Vallu-palvelussa. Jokainen avattu osio on suoritettava kerralla loppuun, eikä osioon voi palata myöhemmin.
• Tasapistesäännöt kokeessa:
  1. Oikeustieteen eriytyvän osion kokonaispisteet.
  2. Eriytyvän osion tehtävät järjestyksessä.
  3. Yhteisen osion tehtävät järjestyksessä.
• Vaatimukset: Mukana on oltava henkilöllisyystodistus ja oma kannettava tietokone.

6. Oikeustieteen opinnot ja tutkintorakenne

Opinnot on suunniteltu viiden vuoden kokonaisuudeksi:

1. Oikeusnotaari (ON, 180 op): Keskimäärin 3 vuotta. Keskittyy perus- ja aineopintoihin, oikeudellisten ongelmien ratkaisuun ja argumentaatioon.
2. Oikeustieteen maisteri (OTM, 120 op): Keskimäärin 2 vuotta. Sisältää syventäviä opintoja ja pro gradu -tutkielman. Maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden säänneltyihin ammatteihin.

Uramahdollisuudet: Juristien työllisyys on erinomainen. Valmistuneet sijoittuvat tehtäviin, kuten asianajaja, tuomari, syyttäjä, lakimies tai monipuolisiin asiantuntijatehtäviin julkisella ja yksityisellä sektorilla.

7. Opiskelijaelämä ja ainejärjestöt

Ainejärjestöt ovat opiskelijayhteisön sydän, jotka vastaavat edunvalvonnasta ja perinteikkäistä tapahtumista.

• Helsingin yliopisto (Helsinki): Pykälä ry ja Codex r.f.
• Helsingin yliopisto (Vaasa): Justus ry
• Itä-Suomen yliopisto: Judica ry
• Lapin yliopisto: Artikla ry
• Turun yliopisto: Lex ry
• Åbo Akademi: Stadga r.f.

Löydät viralliset ja täydentävät hakuohjeet osoitteesta oikeustieteet.fi.